5 Faktaa MS-taudista

Multippeliskleroosi eli MS-tauti on liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus, joka ilmenee yleisimmin nuorilla aikuisilla. Sairastusikä on tavallisesti 20-40-vuotiaana. Tautiin sairastuneita on Suomessa noin 7000 henkilöä ja tauti on kaksi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.

 

1. Krooninen neurologinen sairaus

Syytä sairastumiseen ei vielä tiedetä, mutta mahdollisesti lapsuudessa sairastetut virusinfektiot ovat mukana laukaisemassa sairastumisen vanhempana. Myös perimä voi olla sairastumisen taustalla. Tutkimusten mukaan D-vitamiinin puute talviaikaan sekä tupakointi saattavat olla myös taudin laukaisevia tekijöitä.



2. Diagnosointi

Taudin epäilyn herättyä, oireiden ja lääkärin tutkimusten perusteella, sen toteaa hermotauteihin perehtynyt lääkäri, eli neurologi. Diagnoosi varmistetaan magneettikuvauksella, jossa nähdään taudille tyypilliset pesäkemäiset tulehdusmuutokset aivojen valkeassa aineessa.

Tarvittaessa otetaan selkäydinnestenäyte, josta voidaan tutkia onko keskushermoston puolustusaktiivisuus lisääntynyt. Samalla voidaan sulkea pois muiden keskushermoston tautien mahdollisuus. Taudin diagnoosin toteamiseksi tarvitaan siis selvät tautiin sopivat oireet sekä taudille tyypilliset magneettikuva- sekä selkäydinnestemuutokset.


 

3. Vaiheittain etenevä tauti

Taudin oireet johtuvat demyelinaatioista eli aivojen, selkäytimen ja näköhermon paikallisista tulehdusmuutoksista. Demyelinaatiossa hermojen tuoja- tai viejähaarakkeita ympäröivä eristekerros, myeliiniproteiinivaippa, joka sekä suojaa että helpottaa solussa kulkevien sähköimpulssien kulkua, vaurioituu paikallisen tulehdusprosessin myötä. Jostain syystä elimistön omat puolustussolut luulevat, että myeliini on elimistölle vierasta ainetta, joka on tuhottava. Täten oireet ovat vaihtelevia ja riippuvat siitä missä keskushermoston osassa demyelinaatiopesäkkeet sijaitsevat. Tämän takia myös oireita esiintyy eri puolilla kehoa.

 

4. Yksilölliset oireet

Yleisimpiä alkuoireita ovat näön hämärtyminen toisessa silmässä ja raajojen tuntoaistin häiriintyminen, lisäksi voi esiintyä raajojen lihasheikkoutta, kaksoiskuvia, tasapainovaikeuksia, huimausta, puhehäiriöitä, suolen ja virtsarakon toimintahäiriöitä sekä uupumusta.

MS-taudin oireet tulevat tyypillisesti aaltomaisina; syntyy uusia oireita, jotka sitten väistyvät tai vanhat oireet voivat pahentua. Vuosien kuluessa pahenemisvaiheet jäävät tavallisesti pikku hiljaa pois ja henkilöllä alkaa hidas mutta tasainen heikentyminen liikunta- ja toimintakyvyssä. Toisessa selvästi harvinaisemmassa muodossa tauti aiheuttaa heti alusta asti tasaista liikunta- ja toimintakyvyn heikentymistä.




5. Taudinkulku

Kenelläkään potilaalla ei ole täysin samaa taudinkulkua, mutta keskimäärin sairauden alusta kestää 20 vuotta siihen kun potilas tarvitsee liikkumiseensa apuvälineitä. Suurella osalla tauti on kuitenkin melko vähäoireinen, eikä myöskään juuri lyhennä elinikää, joitain harvinaisia hyvin vaikeita tilanteita lukuun ottamatta.




Löydät lisää tietoa MS-Taudista näiltä sivuilta:
Neuroliitto
​MS-Maailma
Käypä hoito
Terveyskirjasto

 

Jakakaa tai seuratkaa: